Valmisteyhteenveto

R LEVOFLOXACIN ORION tabletti, kalvopäällysteinen 500 mg

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää levofloksasiinihemihydraattia määrän, joka vastaa 500 mg:aa levofloksasiinia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Kalvopäällysteinen tabletti (tabletti)

KLIINISET TIEDOT

Käyttöaiheet

Levofloxacin Orion on tarkoitettu seuraavien infektioiden hoitoon aikuisille (ks. kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Farmakodynamiikka):

  • äkillinen bakteerien aiheuttama sivuontelotulehdus
  • pitkäaikaisen keuhkoputkitulehduksen äkilliset pahenemisvaiheet
  • avohoitokeuhkokuume
  • komplisoituneet iho- ja pehmytkudosinfektiot.

Levofloxacin Orion ‑valmistetta tulee käyttää edellä mainittuihin infektioihin vain, jos niiden aloitushoitoon tavallisesti suositeltujen bakteerilääkkeiden käyttöä ei pidetä asianmukaisena.

  • pyelonefriitti ja komplisoituneet virtsatieinfektiot (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)
  • pitkäaikainen bakteerien aiheuttama eturauhastulehdus
  • komplisoitumaton kystiitti (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)
  • inhalaatiopernarutto: estohoito altistumisen jälkeen ja parantava hoito (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Levofloxacin Orion -tableteilla voidaan täydentää myös sellaisten potilaiden hoitoa, joiden tilan on osoitettu paranevan laskimoon annetun levofloksasiinin aloitushoidon aikana.

Bakteerilääkkeiden asianmukaista käyttöä koskevat viralliset ohjeistukset on otettava huomioon.

Annostus ja antotapa

Levofloxacin Orion ‑tabletti otetaan kerran tai kahdesti vuorokaudessa. Annostus riippuu infektion tyypistä ja vaikeusasteesta sekä oletetun taudinaiheuttajan herkkyydestä.

Levofloxacin Orion ‑tableteilla voidaan täydentää myös sellaisten potilaiden hoitoa, joiden tilan on osoitettu paranevan laskimoon annetun levofloksasiinin aloitushoidon aikana; parenteraalinen ja suun kautta otettava valmiste ovat biologisesti samanarvoisia, joten potilaalle voidaan käyttää samaa annostusta.

Annostus

Levofloxacin Orion ‑tabletin annostuksesta voidaan antaa seuraavat suositukset:

Potilaat, jonka munuaistoiminta on normaalia (kreatiniinipuhdistuma > 50 ml/min)

Käyttöaihe

Vuorokausiannos

(vaikeusasteen mukaan)

Hoidon kesto

(vaikeusasteen mukaan)

Äkillinen bakteerien aiheuttama sivuontelotulehdus

500 mg kerran vuorokaudessa

10–14 vrk

Pitkäaikaisen keuhkoputkitulehduksen äkilliset pahenemisvaiheet

500 mg kerran vuorokaudessa

7–10 vrk

Avohoitopneumonia

500 mg kerran tai kahdesti vuorokaudessa

7–14 vrk

Pyelonefriitti

500 mg kerran vuorokaudessa

7–10 vrk

Komplisoituneet virtsatieinfektiot

500 mg kerran vuorokaudessa

7–14 vrk

Komplisoitumaton kystiitti

250 mg kerran vuorokaudessa

3 vrk

Pitkäaikainen bakteerien aiheuttama eturauhastulehdus

500 mg kerran vuorokaudessa

28 vrk

Komplisoituneet iho- ja pehmytkudosinfektiot

500 mg kerran tai kahdesti vuorokaudessa

7–14 vrk

Inhalaatiopernarutto

500 mg kerran vuorokaudessa

8 viikkoa

Erityisryhmät

Potilaat, joiden munuaistoiminta on heikentynyt (kreatiniinipuhdistuma ≤ 50 ml/min)

Annostus

250 mg/24 h

500 mg/24 h

500 mg/12 h

Kreatiniinipuhdistuma

ensimmäinen annos: 250 mg

ensimmäinen annos: 500 mg

ensimmäinen annos: 500 mg

50‒20 ml/min

sitten: 125 mg/24 h

sitten: 250 mg/24 h

sitten: 250 mg/12 h

19‒10 ml/min

sitten: 125 mg/48 h

sitten: 125 mg/24 h

sitten: 125 mg/12 h

< 10 ml/min (myös hemodialyysi ja CAPD)1

sitten: 125 mg/48 h

sitten: 125 mg/24 h

sitten: 125 mg/24 h

1 Lisäannoksia ei tarvita hemodialyysin eikä jatkuvan vatsaontelohuuhtelun (CAPD) jälkeen.

Tätä valmistetta ei voida käyttää, mikäli tarvitaan suositeltu 125 mg:n annos. On kuitenkin olemassa valmisteita, joiden vahvuus on alle 250 mg.

Heikentynyt maksan toiminta

Annosta ei tarvitse muuttaa, koska levofloksasiini ei metaboloidu merkityksellisessä määrin maksassa ja erittyy pääasiassa munuaisteitse.

Iäkkäät potilaat

Iäkkään potilaan annosta tarvitsee muuttaa vain, jos munuaistoiminta antaa siihen aihetta (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ”Jännetulehdus ja jännerepeämä” ja ”QT-ajan piteneminen”).

Pediatriset potilaat

Levofloksasiinin käyttö on vasta-aiheista lasten ja kasvavien nuorten hoidossa (ks. kohta Vasta-aiheet).

Antotapa

Levofloksasiinitabletit on nieltävä kokonaisina riittävän nestemäärän kera. Tabletin voi jakaa jakouurteesta annoksen sovittamiseksi. Tabletit voi ottaa aterian yhteydessä tai tyhjään mahaan. Levofloksasiinitabletit on otettava vähintään kaksi tuntia ennen seuraavia aineita tai kaksi tuntia niiden jälkeen, koska muuten levofloksasiinin imeytyminen voi heikentyä (ks. kohta Yhteisvaikutukset): rautasuolat, sinkkisuolat, magnesiumia tai alumiinia sisältävät haponestolääkkeet, didanosiini (vain didanosiinivalmisteet, joiden puskurointiaine sisältää alumiinia tai magnesiumia) ja sukralfaatti.

Vasta-aiheet

Levofloksasiinia ei saa käyttää:

  • potilaalle, jolla on yliherkkyys vaikuttavalle aineelle, muille kinoloneille tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille
  • epileptikolle
  • potilaalle, jolla on ollut fluorokinolonin antoon liittyviä jännevaivoja
  • lapselle tai kasvavalle nuorelle
  • raskaana olevalle naiselle
  • imettävälle naiselle.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Metisilliinille vastustuskykyinen S. aureus on hyvin todennäköisesti ristiresistentti fluorokinolonien, myös levofloksasiinin, kanssa. Siksi levofloksasiinia suositellaan tiedossa olevan tai epäillyn MRSA-infektion hoitoon vain, jos mikrobin herkkyys levofloksasiinille on vahvistettu laboratoriokokein (ja MRSA-infektioiden hoitoon tavallisesti suositeltuja bakteerilääkkeitä ei pidetä sopivina).

Levofloksasiinilla voidaan hoitaa äkillistä bakteerien aiheuttamaa sivuontelotulehdusta ja pitkäaikaisen keuhkoputkitulehduksen äkillisiä pahenemisvaiheita silloin, kun nämä infektiot on diagnosoitu riittävällä tavalla.

Virtsatieinfektioiden yleisimmän aiheuttajan E. colin vastustuskyky fluorokinoloneille vaihtelee Euroopan unionin alueella. Lääkettä määräävän lääkärin on huomioitava paikalliset esiintyvyystiedot E. colin vastustuskyvystä fluorokinoloneille.

Inhalaatiopernarutto: Käyttö ihmiselle perustuu pernaruttobakteerin (Bacillus anthracis) in vitro ‑herkkyystietoihin, eläintutkimusten tietoihin ja vähäiseen ihmisiä koskevaan tietoon. Hoitavan lääkärin on noudatettava kansallisia ja/tai kansainvälisiä pernaruton hoitosuosituksia.

Jännetulehdus ja jännerepeämä

Joissakin harvinaisissa tapauksissa saattaa ilmetä jännetulehdus. Useimmiten tulehtuu akillesjänne, mikä voi johtaa jännerepeämään. Jännetulehdus ja jännerepeämä, jotka ilmenevät joskus kummassakin jalassa, saattavat kehittyä 48 tunnin kuluessa levofloksasiinihoidon aloittamisesta, ja niitä on ilmoitettu useidenkin kuukausien kuluttua hoidon lopettamisesta. Jännetulehduksen ja jännerepeämän riski on suurempi, jos potilas on yli 60‑vuotias, jos vuorokausiannos on 1 000 mg tai jos potilas käyttää kortikosteroideja. Iäkkään potilaan vuorokausiannosta on muutettava kreatiniinipuhdistuman (ks. kohta Annostus ja antotapa) perusteella. Jos tällaiselle potilaalle määrätään levofloksasiinia, häntä on seurattava tarkoin. Jos jännetulehduksen oireita ilmenee, potilaan on otettava yhteyttä lääkäriin. Jännetulehdusta epäiltäessä levofloksasiinihoito on keskeytettävä heti ja aloitettava oireilevaan jänteeseen asianmukainen hoito (esim. immobilisaatio) (ks. kohdat Vasta-aiheet ja Haittavaikutukset).

Clostridium difficileen liittyvä sairaus

Levofloksasiinihoidon aikana tai sen jälkeen (myös useiden viikkojen kuluttua hoidon lopettamisesta) ilmenevä ripuli, etenkin vaikea, pitkittynyt ja/tai verinen ripuli, voi viitata Clostridium difficileen liittyvään sairauteen (CDAD). Sen vaikeusaste voi vaihdella lievästä henkeä uhkaavaan; vaikein muoto on pseudomembranoottinen koliitti (ks. kohta Haittavaikutukset). Tämän diagnoosin mahdollisuus on siis tärkeää ottaa huomioon, jos potilaalle kehittyy vakava ripuli levofloksasiinihoidon aikana tai sen jälkeen. Jos CDAD:tä epäillään tai sen diagnoosi vahvistuu, levofloksasiinin käyttö on lopetettava heti ja aloitettava asianmukainen hoito viiveettä. Antiperistalttiset lääkkeet ovat tässä kliinisessä tilanteessa vasta-aiheisia.

Kouristuskohtauksille alttiit potilaat

Kinolonit saattavat madaltaa kohtauskynnystä ja laukaista kouristuskohtauksia. Levofloksasiinia ei saa antaa potilaalle, jolla on anamneesissa epilepsia (ks. kohta Vasta-aiheet). Muiden kinolonien tavoin myös levofloksasiinin käytössä on oltava äärimmäisen varovainen, jos potilas on altis saamaan kouristuskohtauksia tai potilas käyttää samanaikaisesti kouristuskynnystä alentavaa lääkeainetta, kuten teofylliiniä (ks. kohta Yhteisvaikutukset). Jos potilas saa kouristuskohtauksen (ks. kohta Haittavaikutukset), levofloksasiinihoito on lopetettava.

Glukoosi‑6‑fosfaattidehydrogenaasin puutos

Jos potilaalla on piilevä tai todettu glukoosi‑6‑fosfaattidehydrogenaasin puutos, kinoloni-bakteerilääkkeen anto voi altistaa potilaan hemolyyttisille reaktioille. Jos tällainen potilas tarvitsee levofloksasiinia, häntä on seurattava mahdollisen hemolyysin ilmenemisen varalta.

Heikentynyt munuaistoiminta

Koska levofloksasiini erittyy pääasiassa munuaisteitse, Levofloxacin Orion ‑annosta on muutettava, jos potilaan munuaistoiminta on heikentynyt (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Yliherkkyysreaktiot

Levofloksasiini voi aiheuttaa vakavia, mahdollisesti kuolemaan johtavia yliherkkyysreaktioita (esim. angioedeema, joka voi edetä anafylaktiseksi sokiksi), jotka toisinaan ilmenevät aloitusannoksen jälkeen (ks. kohta Haittavaikutukset). Potilaan on tällöin lopetettava hoito heti ja otettava yhteyttä omaan tai päivystävään lääkäriin, joka aloittaa asianmukaisen ensihoidon.

Vaikeat reaktiot, joihin liittyy rakkulamuodostusta

Levofloksasiinihoidon yhteydessä on ilmoitettu tapauksia, joissa on ilmennyt vaikeita rakkulaisia ihoreaktioita, kuten Stevens–Johnsonin oireyhtymää tai toksista epidermaalista nekrolyysiä (ks. kohta Haittavaikutukset). Jos iho- ja/tai limakalvoreaktioita ilmenee, potilasta on kehotettava ottamaan heti yhteyttä lääkäriin ennen hoidon jatkamista.

Verensokeritasapainon häiriöt

Muiden kinolonien tavoin levofloksasiinin käytön yhteydessä on ilmoitettu verensokeritasapainon häiriöitä, mukaan lukien sekä hypoglykemiaa että hyperglykemiaa, tavallisesti diabeetikoilla, jotka ovat käyttäneet samanaikaisesti suun kautta otettavaa diabeteslääkevalmistetta (esim. glibenklamidia) tai insuliinia. Joillakin potilailla on ilmoitettu hypoglykeeminen kooma. Diabeetikoille suositellaan verensokerin tarkkaa seurantaa (ks. kohta Haittavaikutukset).

Valolle herkistymisen ehkäisy

Levofloksasiinin käytön yhteydessä on ilmoitettu valolle herkistymistä (ks. kohta Haittavaikutukset). Valolle herkistymisen ehkäisemiseksi on suositeltavaa välttää tarpeetonta altistumista voimakkaalle auringonvalolle tai keinotekoiselle ultraviolettisäteilylle (esim. UV-lamppu, solarium) hoidon aikana ja 48 tunnin ajan sen päättymisestä.

K‑vitamiiniantagonistihoito

Levofloksasiinin ja K‑vitamiiniantagonistin (esim. varfariinin) yhteiskäyttö voi suurentaa hyytymiskokeiden (protrombiiniaika ja INR-arvo) tuloksia ja/tai lisätä verenvuotoa, joten potilaalle on tehtävä hyytymiskokeita näiden lääkkeiden samanaikaisessa annossa (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Psykoottiset reaktiot

Psykoottisia reaktioita on ilmoitettu kinoloneja, myös levofloksasiinia, saaneilla potilailla. Joissakin hyvin harvinaisissa tapauksissa reaktiot ovat edenneet itsemurha-ajatuksiksi ja potilaalle itselleen vaaraa aiheuttavaksi käyttäytymiseksi, joskus jo levofloksasiinin kerta-annoksen jälkeen (ks. kohta Haittavaikutukset). Jos potilaalle kehittyy tällaisia reaktioita, levofloksasiinihoito on lopetettava ja ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin. Varovaisuutta suositellaan, jos levofloksasiinia aiotaan käyttää potilaalle, joka on psykoottinen tai jolla on anamneesissa psyykkinen sairaus.

QT-ajan piteneminen

Varovaisuutta on noudatettava fluorokinolonien, myös levofloksasiinin, käytössä, jos potilaalla tiedetään olevan QT-ajan pitenemisen riskitekijöitä, esimerkiksi:

  • synnynnäinen pitkä QT‑ajan oireyhtymä
  • samanaikainen hoito QT-aikaa tunnetusti pidentävällä lääkkeellä (esim. ryhmien IA ja III rytmihäiriölääkkeet, trisykliset masennuslääkkeet, makrolidit, psykoosilääkkeet)
  • korjaamaton elektrolyyttitasapainon häiriö (esim. hypokalemia, hypomagnesemia)
  • sydänsairaus (esim. sydämen vajaatoiminta, sydäninfarkti, bradykardia).

QTc-aikaa pidentävät lääkitykset voivat vaikuttaa voimakkaammin iäkkäisiin ja naispotilaisiin. Siksi varovaisuutta on noudatettava fluorokinolonien, myös levofloksasiinin, käytössä tällaiselle potilaalle.

(Ks. kohdat Annostus ja antotapa Iäkkäät potilaat, YhteisvaikutuksetHaittavaikutukset ja Yliannostus).

Perifeerinen neuropatia

Fluorokinoloneja, myös levofloksasiinia, saaneilla potilailla on ilmoitettu mahdollisesti nopeastikin alkavaa perifeeristä sensorista neuropatiaa tai sensomotorista perifeeristä neuropatiaa (ks. kohta Haittavaikutukset). Jos neuropatian oireita ilmenee, levofloksasiinihoito on lopetettava, jottei tila muutu pysyväksi.

Maksa ja sappi

Levofloksasiinin käytön yhteydessä on ilmoitettu maksakuolioita, myös kuolemaan johtanutta maksan vajaatoimintaa, ensisijaisesti potilailla, joilla on jokin vaikea perussairaus, esimerkiksi sepsis (ks. kohta Haittavaikutukset). Potilasta on kehotettava lopettamaan hoito ja ottamaan yhteyttä hoitavaan lääkäriin, jos hänellä ilmenee maksasairauden oireita tai löydöksiä, kuten ruokahaluttomuutta, keltaisuutta, virtsan tummenemista, kutinaa tai vatsan aristusta.

Myasthenia graviksen paheneminen

Fluorokinolonit, myös levofloksasiini, salpaavat hermo-lihasliitosta ja saattavat pahentaa myasthenia gravis -potilaan lihasheikkoutta. Fluorokinolonien käyttöön myasthenia gravis ‑potilaalle on valmisteen markkinoille tulon jälkeen yhdistetty vakavia haittavaikutuksia, myös kuolemantapauksia ja hengitystä tukevan hoidon tarvetta. Levofloksasiinia ei suositella potilaalle, jonka tiedetään sairastaneen myasthenia gravista.

Näköhäiriöt

Jos potilaan näkökyky heikkenee tai hänellä ilmenee mitä tahansa silmävaikutuksia, on heti konsultoitava silmälääkäriä (ks. kohdat Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn ja Haittavaikutukset).

Superinfektio

Levofloksasiinin käyttö, etenkin pitkäkestoisesti, voi aiheuttaa sille ei-herkkien mikrobien liikakasvua. Jos potilaalle kehittyy hoidon aikana superinfektio, on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin.

Vaikutus laboratoriotutkimuksiin

Levofloksasiinihoito voi aiheuttaa virtsan opiaattimäärityksessä väärän positiivisen tuloksen. Opiaattiseulan positiivinen tulos on ehkä vahvistettava jollakin tarkemmalla menetelmällä.

Levofloksasiini saattaa estää Mycobacterium tuberculosis ‑mikrobin kasvun ja siten aiheuttaa väärän negatiivisen tuloksen tuberkuloosin bakteriologisessa diagnoosissa.

Yhteisvaikutukset

Muiden lääkevalmisteiden vaikutus Levofloxacin Orion ‑valmisteeseen

Rautasuolat, sinkkisuolat, magnesiumia tai alumiinia sisältävät antasidit, didanosiini

Levofloksasiinin imeytyminen vähenee merkitsevästi, jos Levofloxacin Orion ‑tablettien kanssa annetaan samanaikaisesti rautasuoloja, magnesiumia tai alumiinia sisältäviä antasideja tai didanosiinia (vain didanosiinivalmisteet, joiden puskurointiaine sisältää alumiinia tai magnesiumia). Fluorokinolonien anto samanaikaisesti sinkkiä sisältävien monivitamiinivalmisteiden kanssa vaikuttaa vähentävän suun kautta annettavien fluorokinolonien imeytymistä. Kahden- tai kolmenarvoisia kationeja sisältävät valmisteet, kuten rautasuolat, sinkkisuolat, magnesiumia tai alumiinia sisältävät antasidit tai didanosiini (vain didanosiinivalmisteet, joiden puskurointiaine sisältää alumiinia tai magnesiumia), on suositeltavaa ottaa 2 tuntia ennen Levofloxacin Orion ‑tabletin ottamista tai 2 tuntia sen jälkeen (ks. kohta Annostus ja antotapa). Kalsiumsuolat vaikuttavat suun kautta annettavan levofloksasiinin imeytymiseen vain hyvin vähän.

Sukralfaatti

Levofloxacin Orion ‑tablettien biologinen hyötyosuus pienenee merkitsevästi yhteisannossa sukralfaatin kanssa. Jos potilas tarvitsee sekä sukralfaattia että Levofloxacin Orion ‑valmistetta, sukralfaatti on parasta antaa 2 tuntia Levofloxacin Orion ‑tabletin jälkeen (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Teofylliini, fenbufeeni tai muut tulehduskipulääkkeet (NSAID-lääkkeet)

Levofloksasiinilla ei todettu farmakokineettisiä yhteisvaikutuksia teofylliinin kanssa kliinisessä tutkimuksessa. Kinolonien ja teofylliinin, tulehduskipulääkkeiden tai muiden kouristuskohtausten kynnystä madaltavien lääkkeiden samanaikainen anto saattaa kuitenkin madaltaa aivoperäisen kouristuskohtauksen kynnystä.

Levofloksasiinipitoisuus oli 13 % suurempi samanaikaisessa annossa fenbufeenin kanssa kuin yksinään annettuna.

Probenesidi ja simetidiini

Probenesidi ja simetidiini vaikuttavat levofloksasiinin eliminaatioon tilastollisesti merkitsevästi. Simetidiini pienensi levofloksasiinin munuaispuhdistumaa 24 % ja probenesidi 34 %. Tämä johtuu siitä, että sekä simetidiini että probenesidi pystyvät estämään levofloksasiinin erittymisen munuaistiehyiden kautta. Tutkimuksessa testattujen annosten tilastollisesti merkitsevillä kineettisillä eroilla ei kuitenkaan todennäköisesti ole kliinistä merkitystä.

Varovaisuutta on noudatettava levofloksasiinin yhteisannossa sellaisten lääkkeiden kanssa, jotka vaikuttavat erittymiseen munuaistiehyiden kautta, kuten probenesidi ja simetidiini, erityisesti jos potilaan munuaistoiminta on heikentynyt.

Muut merkitykselliset tiedot

Kliinisen farmakologian tutkimusten mukaan levofloksasiinin anto yhdessä kalsiumkarbonaatin, digoksiinin, glibenklamidin tai ranitidiinin kanssa ei vaikuttanut levofloksasiinin farmakokinetiikkaan kliinisesti merkityksellisesti.

Levofloxacin Orion ‑tablettien vaikutus muihin lääkevalmisteisiin

Siklosporiini

Siklosporiinin puoliintumisaika piteni 33 %, kun se otettiin samanaikaisesti levofloksasiinin kanssa.

K‑vitamiiniantagonistit

Samanaikaisesti levofloksasiinilla ja K‑vitamiiniantagonisteilla (esim. varfariinilla) hoidetuilla potilailla on ilmoitettu hyytymiskokeiden (protrombiiniaika, INR-arvo) tulosten suurenemista ja/tai mahdollisesti vaikeaa verenvuotojen lisääntymistä. K-vitamiiniantagonistia saavaa potilasta on siis tarkkailtava hyytymiskokein (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

QT-aikaa tunnetusti pidentävät lääkkeet

Muiden fluorokinolonien tavoin varovaisuutta on noudatettava levofloksasiinin käytössä potilaalle, joka saa jotakin QT-aikaa tunnetusti pidentävää lääkevalmistetta (esim. ryhmien IA ja III rytmihäiriölääkkeet, trisykliset masennuslääkkeet, makrolidit, psykoosilääkkeet) (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet QT-ajan piteneminen).

Muut merkitykselliset tiedot

Levofloksasiini ei vaikuttanut farmakokineettisessä yhteisvaikutustutkimuksessa teofylliinin (CYP1A2:n testisubstraatti) farmakokinetiikkaan eli se ei estä CYP1A2:n toimintaa.

Muunlaiset yhteisvaikutukset

Ruoka

Kliinisesti merkityksellistä yhteisvaikutusta ruuan kanssa ei ole. Levofloxacin Orion ‑tabletteja voi siis ottaa ruokailusta riippumatta.

Raskaus ja imetys

Raskaus

On vain vähän tietoja levofloksasiinin käytöstä raskaana oleville naisille. Eläinkokeissa ei ole havaittu suoria tai epäsuoria lisääntymistoksisia vaikutuksia (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Levofloksasiinia ei saa käyttää raskausaikana, koska ihmistä koskevia tietoja ei ole ja kokeelliset tiedot viittaavat riskiin, että fluorokinolonit voivat vaurioittaa kasvavan elimistön kantavia rustoja (ks. kohdat Vasta-aiheet ja Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Imetys

Levofloxacin Orion -valmisteen käyttö on vasta-aiheista rintaruokinnan aikana. Ei ole riittävästi tietoa levofloksasiinin erittymisestä ihmisen rintamaitoon, mutta muut fluorokinolonit erittyvät kuitenkin rintamaitoon. Levofloksasiinia ei saa käyttää imetysaikana, koska ihmistä koskevia tietoja ei ole ja kokeelliset tiedot viittaavat riskiin, että fluorokinolonit voivat vaurioittaa kasvavan elimistön kantavia rustoja (ks. kohdat Vasta-aiheet ja Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Hedelmällisyys

Levofloksasiini ei heikentänyt rottien hedelmällisyyttä eikä lisääntymiskykyä.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Jotkin haittavaikutukset (esim. heite-/kiertohuimaus, uneliaisuus, näköhäiriöt) saattavat heikentää potilaan keskittymis- ja reaktiokykyä ja siten aiheuttaa riskin tilanteissa, joissa nämä kyvyt ovat erityisen tärkeitä (esim. ajettaessa autoa tai käytettäessä koneita).

Haittavaikutukset

Seuraavat tiedot perustuvat yli 8 300 potilaan kliinisiin tutkimustuloksiin ja valmisteen markkinoille tulon jälkeen saatuun laajaan kokemukseen.

Esiintymistiheyksien määritelmät:

Hyvin yleinen (≥ 1/10)

Yleinen (≥ 1/100, < 1/10)

Melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100)

Harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000)

Hyvin harvinainen (< 1/10 000)

Tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin)

Haittavaikutukset on esitetty kussakin esiintymistiheysluokassa vakavuudeltaan alenevassa järjestyksessä.

Elinluokka

Yleinen

(≥ 1/100, < 1/10)

Melko harvinainen

(≥ 1/1 000, < 1/100)

Harvinainen

(≥ 1/10 000, < 1/1 000)

Tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin)

Infektiot

sieni-infektio, myös kandidainfektio

taudinaiheuttajien vastustuskyky

Veri ja imukudos

leukopenia

eosinofilia

trombosytopenia

neutropenia

pansytopenia

agranulosytoosi

hemolyyttinen anemia

Immuunijärjestelmä

angioedeema

yliherkkyys (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

anafylaktinen sokkia

anafylaktoidi sokkia (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

Aineenvaihdunta ja ravitsemus

ruokahaluttomuus

hypoglykemia, erityisesti diabeetikoilla (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

hyperglykemia hypoglykeeminen kooma (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

Psyykkiset häiriöt

unettomuus

ahdistuneisuus

sekavuustila

hermostuneisuus

psykoottiset reaktiot (joihin liittyy esim. aistiharha, vainoharhaisuus)

masennus

agitaatio

poikkeavat unet

painajaisunet

psykoottiset häiriöt, joihin liittyy potilasta itseään vahingoittava käytös, myös itsemurha-ajatukset tai ‑yritykset (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

Hermosto

päänsärky

huimaus

uneliaisuus

vapina

makuaistin muutokset

konvulsio (ks. kohdat Vasta-aiheet ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

tuntoharhat

perifeerinen sensorinen neuropatia (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

perifeerinen sensomotorinen neuropatia (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

hajuharhat, myös hajuaistin menetys

dyskinesia

ekstrapyramidaali-nen häiriö

makuaistin menetys

pyörtyminen

hyvänlaatuinen kallonsisäisen paineen nousu

Silmät

näköhäiriöt, kuten näön hämärtyminen (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

ohimenevä näön menetys (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

Kuulo ja tasapainoelin

kiertohuimaus

tinnitus

kuulohäiriöt

kuulon heikkeneminen

Sydän

takykardia, sydämentykytys

kammioperäinen takykardia, joka saattaa johtaa sydämenpysähdyk-seen

kammioperäinen rytmihäiriö ja kääntyvien kärkien takykardia (jota ilmoitetaan pääasiassa potilailla, joilla on QT-ajan pitenemisen riskitekijöitä), QT-ajan piteneminen EKG:ssä (ks. kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Yliannostus)

Verisuonisto

hypotensio

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina

hengenahdistus

bronkospasmi

allerginen keuhkotulehdus

Ruuansulatus-elimistö

ripuli

oksentelu

pahoinvointi

vatsakipu

ruuansulatushäiriöt

ilmavaivat

ummetus

ripuli

– verinen, joka voi joissakin hyvin harvinaisissa tapauksissa olla merkki enterokoliitista, myös pseudomembranoottisesta koliitista (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

haimatulehdus

Maksa ja sappi

maksaentsyymiar-vojen (ALAT/ASAT, alkalinen fosfataasi, GT) suureneminen

veren bilirubiinipitoisuu-den suureneminen

keltaisuus ja vaikea maksavaurio, myös joissakin tapauksissa kuolemaan johtanut äkillinen maksan vajaatoiminta, ensisijaisesti vaikeaa perussairautta sairastavilla (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

maksatulehdus

Iho ja ihonalainen kudosb

ihottuma

kutina

nokkosihottuma

liikahikoilu

toksinen epidermaalinen nekrolyysi

Stevens–Johnsonin oireyhtymä

erythema multiforme

valoherkkyysreaktio (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

leukosytoklastinen verisuonitulehdus

suutulehdus

Luusto, lihakset ja sidekudos

nivelkipu

lihaskipu

jännevaivat (ks. kohdat Vasta-aiheet ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet), myös jännetulehdus (esim. akillesjänne)

lihasheikkous, joka voi olla merkityksellistä myasthenia gravista sairastavalle (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

rabdomyolyysi

jännerepeämä (esim. akillesjänne) (ks. kohdat Vasta-aiheet ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

nivelsiteen repeämä

lihasrepeämä

niveltulehdus

Munuaiset ja virtsatiet

veren kreatiniinipitoisuu-den suureneminen

akuutti munuaisten vajaatoiminta (esim. interstitiaalisen nefriitin vuoksi)

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

voimattomuus

kuume

kipu (myös selkä-, rinta- ja raajakipu)

a Jo ensimmäisen annoksen jälkeen voi joskus ilmetä anafylaktisia tai niiden kaltaisia reaktioita.

b Jo ensimmäisen annoksen jälkeen voi joskus ilmetä limakalvo- ja ihoreaktioita.

Muita fluorokinolonien antoon yhdistettyjä haittavaikutuksia:

  • porfyriakohtaukset porfyriaa sairastavilla.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty‒haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

Yliannostus

Eläimille tehtyjen toksisuustutkimusten ja hoitoannoksia suuremmilla annoksilla tehtyjen kliinisen farmakologian tutkimusten perusteella Levofloxacin Orion ‑tablettien äkillisen yliannostuksen tärkeimmät odotettavissa olevat merkit ovat keskushermoston oireita, kuten sekavuus, heitehuimaus, tajunnan tason heikkeneminen ja kouristuskohtaukset, QT-ajan piteneminen ja ruuansulatuskanavan oireet, kuten pahoinvointi ja limakalvohaavaumat.

Valmisteen markkinoille tulon jälkeen on havaittu keskushermoston vaikutuksia, mukaan lukien sekavuustilat, konvulsiot, aistiharhat ja vapina.

Mahdollista yliannostusta hoidetaan oireenmukaisesti. Potilaan EKG-käyrää on seurattava QT-ajan pitenemisriskin vuoksi. Mahalaukun limakalvoa voidaan suojata antasideilla. Sen paremmin hemodialyysi, peritoneaalidialyysi kuin CAPD:kään eivät poista levofloksasiinia elimistöstä tehokkaasti. Spesifistä vastalääkettä ei ole.

FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Systeemiset bakteerilääkkeet, fluorokinolonit, ATC-koodi: J01MA12

Levofloksasiini on fluorokinoloneihin kuuluva synteettinen bakteerilääke ja raseemisen vaikuttavan aineen ofloksasiinin S(‑)enantiomeeri.

Vaikutusmekanismi

Fluorokinoloneihin kuuluvana bakteerilääkkeenä levofloksasiini vaikuttaa DNA-gyraasikompleksiin ja topoisomeraasi IV‑entsyymiin.

Farmakokinetiikka/farmakodynamiikka

Levofloksasiinin bakterisidinen vaikutus riippuu seerumin huippupitoisuuden (Cmax) tai pitoisuus-aikakäyrän alle jäävän pinta-alan (AUC) ja pienimmän bakteeritoimintaa estävän pitoisuuden (MIC) välisestä suhteesta.

Resistenssimekanismi

Vastustuskyky levofloksasiinille kehittyy asteittain kohdennettuina mutaatioina sekä tyypin II topoisomeraaseissa, DNA-gyraasissa että tyypin IV topoisomeraaseissa. Herkkyyteen levofloksasiinille voivat vaikuttaa myös muut resistenssimekanismit, kuten läpäisevyysesteet (tavallisia Pseudomonas aeruginosalla) ja effluksimekanismit.

Levofloksasiinin ja muiden fluorokinolonien välillä on havaittu ristiresistenssiä. Vaikutusmekanismin vuoksi levofloksasiinin ja muiden bakteerilääkeryhmien välillä ei ole yleensä ristiresistenssiä.

Raja-arvot

Seuraavassa taulukossa on esitetty EUCASTin suosittelemat levofloksasiinin MIC-raja-arvot (mg/l), joiden perusteella herkät mikrobit voidaan erotella kohtalaisesti herkistä ja nämä puolestaan resistenteistä mikrobeista.

EUCASTin kliiniset MIC-raja-arvot levofloksasiinille (versio 2.0, 2012-01-01):

Taudinaiheuttaja

Herkkä

Resistentti

Enterobacteriacae

≤ 1 mg/l

> 2 mg/l

Pseudomonas-lajit

≤ 1 mg/l

> 2 mg/l

Acinetobacter‑lajit

≤ 1 mg/l

> 2 mg/l

Staphylococcus-lajit

≤ 1 mg/l

> 2 mg/l

S. pneumoniae 1

≤ 2 mg/l

> 2 mg/l

Streptococcus A,B,C,G

≤ 1 mg/l

> 2 mg/l

H. influenzae2,3

≤ 1 mg/l

> 1 mg/l

M. catarrhalis 2

≤ 1 mg/l

> 1 mg/l

Lajeihin liittymättömät raja-arvot4

≤ 1 mg/l

> 2 mg/l

1 Levofloksasiinin raja-arvot liittyvät suuriannoksiseen hoitoon.

2 Vähäistä resistenssiä fluorokinoloneille (siprofloksasiinin MIC-arvo 0,12‒0,5 mg/ml) voi ilmetä. Ei ole kuitenkaan näyttöä, että tällä resistenssillä olisi käytännön merkitystä H. influenzaen aiheuttamissa hengitystieinfektioissa.

3 Sellaiset kannat, joiden MIC-arvo on suurempi kuin herkkyyden raja-arvo, ovat hyvin harvinaisia tai niitä ei ole vielä ilmoitettu. Tällaisen isolaatin tunnistamis- ja antimikrobiset herkkyystestit on uusittava. Jos tulos vahvistuu, isolaatti on lähetettävä viitelaboratorioon. Vahvistettu isolaatti on ilmoitettava resistentiksi, kunnes on saatu näyttöä sen kliinisestä vasteesta MIC-pitoisuuksille, jotka ylittävät resistenssin nykyisen MIC-raja-arvon.

4 Raja-arvot koskevat annostusta 500 mg x 1 ‒ 500 mg x 2 sekä suun kautta että laskimoon annossa.

Valikoitujen lajien resistenssin esiintyvyys voi vaihdella maantieteellisesti ja ajan myötä, ja paikalliset resistenssitiedot ovat toivottavia, erityisesti vaikeiden infektioiden hoidossa. Tarpeen mukaan on konsultoitava asiantuntijoita, silloin kun resistenssin paikallinen esiintyvyys kyseenalaistaa lääkeaineen hyödyn ainakin joidenkin infektiotyyppien hoidossa.

Yleisesti herkät lajit

Grampositiiviset aerobit

Bacillus anthracis

Staphylococcus aureus, metisilliinille herkkä

Staphylococcus saprophyticus

Streptococci, ryhmät C ja G

Streptococcus agalactiae

Streptococcus pneumoniae

Streptococcus pyogenes

Gramnegatiiviset aerobit

Eikenella corrodens

Haemophilus influenzae

Haemophilus para-influenzae

Klebsiella oxytoca

Moraxella catarrhalis

Pasteurella multocida

Proteus vulgaris

Providencia rettgeri

Anaerobit

Peptostreptococcus

Muut

Chlamydophila pneumoniae

Chlamydophila psittaci

Chlamydia trachomatis

Legionella pneumophila

Mycoplasma pneumoniae

Mycoplasma hominis

Ureaplasma urealyticum

Lajit, joille hankinnainen resistenssi voi olla ongelma

Grampositiiviset aerobit

Enterococcus faecalis

Staphylococcus aureus, metisilliinille resistentti#

Koagulaasinegatiiviset Staphylococcus-lajit

Gramnegatiiviset aerobit

Acinetobacter baumannii

Citrobacter freundii

Enterobacter aerogenes

Enterobacter cloacae

Escherichia coli

Klebsiella pneumoniae

Morganella morganii

Proteus mirabilis

Providencia stuartii

Pseudomonas aeruginosa

Serratia marcescens

Anaerobit

Bacteroides fragilis

Luontaisesti resistentit kannat

Grampositiiviset aerobit

Enterococcus faecium

# Metisilliinille resistentti S. aureus on hyvin todennäköisesti resistentti myös fluorokinoloneille, kuten levofloksasiinille.

Farmakokinetiikka

Imeytyminen

Suun kautta annettu levofloksasiini imeytyy nopeasti ja lähes täydellisesti. Huippupitoisuus plasmassa saavutetaan 1‒2 tunnissa. Absoluuttinen biologinen hyötyosuus on 99‒100 %.

Ruoka ei juurikaan vaikuta levofloksasiinin imeytymiseen.

Vakaan tilan pitoisuus saavutetaan 48 tunnissa, kun annostus on 500 mg kerran tai kahdesti vuorokaudessa.

Jakautuminen

Noin 30‒40 % levofloksasiinista sitoutuu seerumin proteiineihin.

Levofloksasiinin keskimääräinen jakautumistilavuus on noin 100 litraa 500 mg:n kerta-annon ja toistuvan annon jälkeen, mikä kertoo laajasta jakautumisesta elimistön kudoksiin.

Jakautuminen kudoksiin ja elimistön nesteisiin

Levofloksasiinin on osoitettu jakautuvan keuhkoputkien limakalvoon, epiteelinesteeseen, alveolien makrofageihin, keuhkokudokseen, ihoon (rakkulanesteeseen), eturauhaskudokseen ja virtsaan. Levofloksasiini siirtyy kuitenkin huonosti aivo-selkäydinnesteeseen.

Biotransformaatio

Levofloksasiini metaboloituu hyvin vähäisessä määrin. Se metaboloituu desmetyyli-levofloksasiiniksi ja levofloksasiinin N-oksidiksi. Nämä metaboliitit muodostavat annoksesta alle 5 % ja erittyvät virtsaan. Levofloksasiini on stereokemiallisesti vakaa eikä läpikäy kiraalista inversiota.

Eliminaatio

Suun kautta ja laskimoon annettu levofloksasiini eliminoituu plasmasta suhteellisen hitaasti (t½ 6‒8 tuntia). Se erittyy pääasiassa munuaisteitse (> 85 % annetusta annoksesta).

Levofloksasiinin keskimääräinen näennäinen kokonaispuhdistuma elimistöstä oli 500 mg:n kerta-annoksen jälkeen 175±29,2 ml/min.

Laskimoon ja suun kautta annetun levofloksasiinin farmakokinetiikka ei juurikaan eroa, mikä viittaa näiden antoreittien keskinäiseen vaihtokelpoisuuteen.

Lineaarisuus

Levofloksasiinin farmakokinetiikka on lineaarinen annosvälillä 50‒1 000 mg.

Erityisryhmät

Munuaisten vajaatoimintapotilaat

Munuaisten vajaatoiminta vaikuttaa levofloksasiinin farmakokinetiikkaan. Munuaistoiminnan heiketessä levofloksasiinin eliminaatio ja puhdistuma munuaisteitse vähenevät ja eliminaation puoliintumisajat pitenevät tässä taulukossa esitetysti:

Clcr [ml/min]

< 20

20‒49

50‒80

ClR [ml/min]

13

26

57

t½ [h]

35

27

9

Iäkkäät potilaat

Lukuun ottamatta kreatiniinipuhdistumaa levofloksasiinin farmakokinetiikka nuorilla ja iäkkäillä ei eroa merkitsevästi.

Sukupuolierot

Erillisessä miehiä ja naisia koskeneessa analyysissa levofloksasiinin farmakokinetiikassa osoitettiin pieniä tai hyvin vähäisiä sukupuolieroja. Kliinisesti merkityksellisistä sukupuolieroista ei ole näyttöä.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Kerta-annoksen toksisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, karsinogeenisuutta sekä lisääntymis- ja kehitystoksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

Levofloksasiini ei heikentänyt rottien hedelmällisyyttä eikä lisääntymiskykyä. Sen ainoa sikiövaikutus olivat kehitysviiveet emotoksisuuden vuoksi.

Levofloksasiini ei aiheuttanut geenimutaatioita bakteeri- tai nisäkässoluissa, mutta aiheutti kiinanhamsterin keuhkosolujen kromosomipoikkeavuuksia in vitro. Tällaiset vaikutukset voivat johtua topoisomeraasi II:n estosta. In vivo ‑testeissä (mikrotumat, sisarkromatidivaihdokset, odottamaton DNA-synteesi, dominoiva letaalitesti) ei osoitettu geenitoksisuutta. Hiiritutkimusten mukaan vain hyvin suuret levofloksasiiniannokset ovat fototoksisia. Levofloksasiinilla ei osoitettu geenitoksisuutta fotomutageenisuustestissä, ja se vähensi kasvaimen kehittymistä fotokarsinogeenisuustutkimuksessa.

Muiden fluorokinolonien tavoin myös levofloksasiinin osoitettiin vaikuttavan rottien ja koirien rustoon (rakkulointia ja kuoppia). Nämä löydökset olivat nuorilla eläimillä huomattavampia kuin täysikasvuisilla.

FARMASEUTTISET TIEDOT

Apuaineet

Kalvopäällysteiset Levofloxacin Orion ‑tabletit sisältävät seuraavia apuaineita.

Tabletin ydin:

Krospovidoni (E1202)

Hypromelloosi (E464)

Selluloosa, mikrokiteinen (E460)

Talkki (E553B)

Magnesiumstearaatti (E470b)

Tabletin päällyste:

Hypromelloosi (E464)

Titaanidioksidi (E171)

Talkki (E553B)

Makrogoli

Rautaoksidi, keltainen (E172)

Rautaoksidi, punainen (E172)

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.

Kestoaika

3 vuotta.

Säilytys

Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

LEVOFLOXACIN ORION tabletti, kalvopäällysteinen
500 mg (J) 7 fol (11,84 €), 10 fol (16,75 €)

PF-selosteen tieto

Läpinäkyvä PVC-alumiiniläpipainolevy, jossa on kalvopäällysteisiä tabletteja.

Pakkauskoot: 7, 10 tai 50 kalvopäällysteistä tablettia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Vaaleanpersikan värinen kalvopäällysteinen tabletti, jonka pituus on noin 16,2 mm ja leveys 8,1 mm. Tabletin kummallakin puolella on jakouurre. Tabletin toiselle puolelle on kaiverrettu ”J” ja”500” jakouurteen erottamina.

Tabletin voi jakaa yhtä suuriin annoksiin.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Jakouurre mahdollistaa annoksen sovittamisen potilaalle, jonka munuaistoiminta on heikentynyt.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Korvattavuus

LEVOFLOXACIN ORION tabletti, kalvopäällysteinen
500 mg 7 fol, 10 fol

  • Peruskorvaus (40 %).

ATC-koodi

J01MA12

SPC:n muuttamispäivämäärä

08.01.2018