Valmisteyhteenveto

Ae R FLECAINIDE ORION depotkapseli, kova 100 mg, 200 mg

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Flecainide Orion 100 mg depotkapselit:

Yksi depotkapseli sisältää 100 mg flekainidiasetaattia.

Flecainide Orion 200 mg depotkapselit:

Yksi depotkapseli sisältää 200 mg flekainidiasetaattia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Depotkapseli, kova.

KLIINISET TIEDOT

Käyttöaiheet

Flecainide Orion on tarkoitettu aikuisten hoitoon.

  • sinusrytmin ylläpitäminen symptomaattisen kohtauksittaisen eteisvärinän rytminsiirron jälkeen
  • AV-junktionaalinen takykardia, Wolff-Parkinson-Whiten syndrooma ja muut sairaudet, joihin liittyy ylimääräinen johtorata ja antero- ja retrogradinen johtuminen
  • henkeä uhkaava kammiotakykardia.

Käyttösuositus: Suositellaan käytettäväksi sisätautien tai kardiologinen erikoislääkärin määräyksellä ja heidän aloittamaansa jatkohoitoon.

Annostus ja antotapa

Suun kautta.

On suositeltavaa, että hoito aloitetaan sairaalassa EKG-seurannassa ja olosuhteissa, joissa sydäntä voidaan tahdistaa sähköisesti.

Annostus

Depotkapselit otetaan kerran vuorokaudessa.

Supraventrikulaarinen takykardia:

Suositeltu aloitusannos on 100 mg vuorokaudessa. Annoksen nostamista on harkittava vasta 4‑5 vuorokauden hoitojakson jälkeen.

Optimaalinen annos on 200 mg vuorokaudessa. Enimmäisannos on 300 mg vuorokaudessa.

Kammiotakykardia:

Tavallinen annos on 200 mg vuorokaudessa. Annoksen nostamista on harkittava vasta 4‑5 vuorokauden hoitojakson jälkeen. Enimmäisannos on 300 mg vuorokaudessa.

Suurikokoisille potilaille tai tapauksissa, joissa rytmihäiriö on saatava nopeasti hallintaan, aloitusannosta voi suurentaa enintään annokseen 400 mg vuorokaudessa. Yli 400 mg:n vuorokausiannoksia ei pidä ylittää. Annosta suositellaan pienennettäväksi 3–5 vuorokauden kuluttua vähitellen alimmalle, kohtaukset kurissa pitävälle tasolle. Pitkäaikaishoidossa voi olla mahdollista pienentää annosta vielä tästäkin tehon kärsimättä.

Pediatriset potilaat

Flecainide Orion ei suositella alle 12-vuotiaille lapsille, koska sen vaikutuksia tämän ikäryhmän potilaisiin ei tunneta.

Iäkkäät potilaat

Aloitusannos ei saa olla yli 100 mg vuorokaudessa. Annosta voidaan suurentaa tai pienentää asteittain, mutta on otettava huomioon, että plasman flekainidipitoisuuden vakiintumiseksi jokaisen annosmuutoksen jälkeen tarvitaan vähintään 4–5 vuorokauden hoitojakso. Potilaiden tilaa on seurattava kliinisesti arvioiden ja EKG-määrityksin.

Maksan vajaatoiminta

Koska flekainidi metaboloituu voimakkaasti (pääasiassa maksassa), vaikeaa maksan vajaatoimintaa sairastaville potilaille ei pidä antaa Flecainide Orion depotkapseleita, ellei saavutettu hyöty ole selvästi riskiä merkittävämpi. Flekainidipitoisuuden seurantaa suositellaan.

Munuaisten vajaatoiminta

Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavat potilaat (kreatiniinipuhdistuma 20 ml/min/m2 tai pienempi): Aloitusannos ei saa olla yli 100 mg vuorokaudessa. Annosta voidaan suurentaa tai pienentää asteittain. Potilaiden tilaa on seurattava kliinisesti ja EKG-määrityksin.

Joillakin vaikeasta munuaisten vajaatoiminnasta kärsivillä potilailla saattaa olla hyvin hidas eliminaatio ja pitkä, jopa viiden päivän puoliintumisaika plasmassa. Siksi annosta ei pidä muuttaa useammin kuin kerran viikossa, ja plasman flekainidipitoisuus on määritettävä ennen annoksen muuttamista sekä viikon välein, kunnes se vakiintuu.

Vasta-aiheet

  • yliherkkyys flekainidille tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille
  • kardiogeeninen shokki
  • Brugadan oireyhtymä (kammiovärinälle ja äkkikuolemalle altistava geenivirhe)
  • sydämen vajaatoiminta
  • potilaat, joilla on sydäninfarktin jälkeisiä oireettomia, kammioperäisiä, ektooppisia lisälyöntejä tai oireettomia lyhytkestoista kammiotakykardioita
  • pitkäkestoinen eteisvärinä, jota ei ole yritetty kääntää sinusrytmiin, sekä potilaat, joilla on hemodynaamisesti merkittävä läppävika
  • jollei ole mahdollista tahdistaa sydäntä sähköisesti, Flecainide Orionia ei pidä antaa potilaille, joilla on sinussolmukkeen toimintahäiriö, eteisjohtumisen häiriöitä, II tai III asteen eteiskammiokatkos, haarakatkos tai distaalisempi haarakekatkos.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Flecainide Orion -hoito on aloitettava sairaalassa tai erikoislääkärin valvonnassa seuraavissa tapauksissa:

  • AV-junktionaalinen takykardia, Wolff-Parkinson-Whiten syndrooma ja muut sairaudet, joihin liittyy ylimääräinen johtorata ja antero- ja retrogradinen johtuminen
  • kohtauksittainen eteisvärinä, josta aiheutuu vaikeita oireita.

Potilaiden hoito muissa käyttöaiheissa on aloitettava sairaalassa.

Flekainidin on osoitettu lisäävän kuolleisuuden riskiä sydäninfarktin saaneille potilaille, joilla on oireettomia kammioarytmioita.

Kuten muutkin rytmihäiriölääkkeet, voi myös Flecainide Orion aiheuttaa uusia, vakavampia rytmihäiriöitä, lisätä niiden määrää tai pahentaa oireita (ks. kohta Haittavaikutukset).

Flecainide Orionin antamista on vältettävä sellaisille potilaille, joilla on rakenteellinen sydänsairaus tai poikkeava vasemman kammion toiminta (ks. kohta Haittavaikutukset).

On noudatettava varovaisuutta annettaessa Flecainide Orionia potilaille, joille sydänleikkauksen jälkeen kehittyy akuutti eteisvärinä.

Flekainidi pidentää QT-aikaa ja leventää QRS-kompleksia 12–20 %. Vaikutus JT-intervalliin on merkityksetön.

Flecainide Orion -hoito voi tuoda esiin Brugadan oireyhtymän. Jos Flecainide Orion -hoidon aikana ilmenee sellaisia muutoksia EKG:ssä, jotka viittaavat Brugadan oireyhtymään, on harkittava Flecainide Orion -hoidon lopettamista.

Flekainidin eliminaatio voi olla huomattavan hidasta vaikeaa maksan vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Siksi heille ei pidä antaa Flecainide Orionia, ellei saavutettu hyöty ole selvästi riskiä merkittävämpi. Flekainidipitoisuuden seurantaa suositellaan.

On noudatettava varovaisuutta annettaessa Flecainide Orionia potilaille, jotka sairastavat munuaisten vajaatoimintaa (kreatiniinipuhdistuma alle 35 ml/min/1,73m2). Flekainidipitoisuuden seurantaa suositellaan.

Flekainidin eliminaatio saattaa hidastua iäkkäillä. Tämä on otettava huomioon annosta sovitettaessa.

Flecainide Orionia ei suositella alle 12-vuotiaille lapsille, sillä sen käytöstä tässä ikäryhmässä ei ole tarpeeksi tietoa.

Elektrolyyttihäiriöt (esim. hypo- tai hyperkalemia) on korjattava ennen Flecainide Orion -hoidon aloittamista. (Ks. kohdasta Yhteisvaikutukset lääkkeitä, jotka aiheuttavat elektrolyyttihäiriöitä.)

Vaikea bradykardia tai hypotensio on korjattava ennen Flecainide Orion -hoidon aloittamista.

Flekainidi kohottaa endokardiaalista depolarisaatiokynnystä, eli vähentää endokardiaalista tahdistusherkkyyttä. Tämä vaikutus on ohimenevä ja sitä on havaittu enemmän akuutissa kuin jatkuvassa tahdistuksessa. Siksi on noudatettava varovaisuutta annettaessa Flecainide Orionia potilaille, joilla on pysyvä tai väliaikainen sydämentahdistin. Flecainide Orionia ei pidä antaa potilaille, joilla on korkea kynnysarvo tai tahdistin, jota ei voi uudelleen ohjelmoida, jollei muuta tahdistusmahdollisuutta ole saatavilla.

Yksittäisten potilaiden defibrillaatioissa on ollut vaikeuksia. Useimpiin tapauksiin liittyi todettu sydänsairaus ja sydämen laajentuma, aiempi sydäninfarkti, valtimonkovettumistauti ja sydämen vajaatoiminta.

Maitotuotteet (maito, äidinmaidonkorvike ja mahdollisesti jogurtti) voivat vähentää flekainidin imeytymistä lapsilla ja imeväisillä. Flekainidia ei ole hyväksytty käytettäväksi alle 12-vuotiaille lapsille. Kuitenkin flekainidin toksisuudesta on raportoitu lapsilla, jotka flekainidihoidon aikana vähensivät maidon käyttöä, ja imeväisillä, jotka siirtyivät maitotuotteesta dekstroosiruokintaan.

Koska flekainidilla on kapea terapeuttinen indeksi, vaaditaan varovaisuutta ja tarkkaa seurantaa, kun potilas siirtyy toiseen valmistemuotoon.

Yhteisvaikutukset

I-ryhmän rytmihäiriölääkkeet: Flecainide Orionia ei saa käyttää yhtä aikaa muiden I-ryhmän rytmihäiriölääkkeiden kanssa.

II-ryhmän rytmihäiriölääkkeiden eli beetasalpaajien käyttö yhtä aikaa Flecainide Orionin kanssa voi lisätä negatiivisia inotrooppisia vaikutuksia.

III-ryhmän rytmihäiriölääkkeet: jos Flecainide Orionia annetaan amiodaronihoidon aikana, Flecainide Orionin annos on puolitettava ja potilasta on seurattava huolellisesti haittavaikutusten varalta. Flekainidipitoisuutta on seurattava.

IV-ryhmän rytmihäiriölääkkeet: Flecainide Orionin käyttöä yhtä aikaa kalsiumkanavansalpaajien (kuten verapamiilin) kanssa on harkittava tarkkaan.

Yhteisvaikutukset, jotka johtavat flekainidipitoisuuden kohoamiseen plasmassa, voivat johtaa henkeä uhkaaviin haittavaikutuksiin (ks. kohta Yliannostus Yliannostus). Flekainidi metaboloituu pääosin CYP2D6 - isoentsyymin katalysoimana. Yhtäaikainen käyttö sellaisten lääkeaineiden kanssa, jotka estävät tai indusoivat tämän entsyymin toimintaa, vaikuttavat flekainidin pitoisuuteen plasmassa.

Munuaisten vajaatoiminnasta johtuva flekainidin heikentynyt puhdistuma voi myös johtaa kohonneeseen flekainidipitoisuuteen plasmassa (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Hypo- ja hyperkalemia, sekä muut elektrolyyttihäiriöt on korjattava ennen Flecainide Orion -hoidon aloittamista. Diureettien, kortikosteroidien tai laksatiivien samanaikainen käyttö voi aiheuttaa hypokalemiaa.

Antihistamiinit: lisääntynyt kammioperäisten rytmihäiriöiden riski mitsolastiinin ja terfenadiinin kanssa käytettyinä (samanaikaista käyttöä on vältettävä).

Viruslääkkeet: ritonaviiri, lopinaviiri ja indinaviiri kohottavat flekainidin pitoisuutta plasmassa, mikä lisää kammioperäisten rytmihäiriöiden riskiä. Samanaikaista käyttöä on vältettävä.

Masennuslääkkeet: fluoksetiini ja muut antidepressantit kohottavat flekainidin pitoisuutta plasmassa. Rytmihäiriöiden riski lisääntyy, jos Flecainide Orionia käytetään yhtä aikaa trisyklisten masennuslääkkeiden kanssa.

Epilepsialääkkeet: niukat tiedot entsyymi-induktiota aiheuttavia lääkkeitä (fenytoiini, fenobarbitaali, karbamatsepiini) saaneista potilaista osoittavat flekainidin eliminaationopeuden kasvaneen vain 30 %.

Psykoosilääkkeet: klotsapiini lisää rytmihäiriöiden riskiä.

Malarialääkkeet: kiniini kohottaa flekainidin pitoisuutta plasmassa.

Sienilääkkeet: Terbinafiini estää CYP2D6 -isoentsyymin toimintaa ja voi kohottaa flekainidin pitoisuutta plasmassa.

Diureetit: luokkavaikutus johtuen hypokalemista, joka voi lisätä kardiotoksisuutta.

Liikahappoisuuden hoitoon tarkoitetut lääkkeet: H2-antagonisti simetidiini estää flekainidin metaboliaa. Terveillä koehenkilöillä, jotka saivat simetidiiniä (1 g/vrk) yhden viikon ajan, flekainidin hyötyosuus (AUC) nousi noin 30 % ja puoliintumisaika pidentyi noin 10 %.

Nikotiiniriippuvuuden hoitoon käytettävät lääkkeet: bupropionin (metaboloituu CYP2D6 isoentsyymin avulla) samanaikaisessa käytössä Flecainide Orionin kanssa on noudatettava varovaisuutta. Lääkitys on aloitettava pienimmällä annoksella. Jos bupropioni lisätään potilaan lääkehoitoon silloin, kun hän jo saa Flecainide Orionia, Flecainide Orion -annoksen pienentämistä on harkittava.

Sydänglykosidit: flekainidi voi nostaa digoksiinin pitoisuutta plasmassa noin 15 %, millä ei luultavasti ole kliinistä merkitystä potilailla, joiden digoksiinipitoisuus on terapeuttisella tasolla.

On suositeltavaa määrittää plasman digoksiinipitoisuus aikaisintaan 6 tunnin kuluttua digoksiinin ottamisesta, ennen Flecainide Orion -hoidon aloittamista tai hoidon aloittamisen jälkeen.

Flecainide Orionia voi käyttää samanaikaisesti oraalisten antikoagulanttien kanssa.

Raskaus ja imetys

Raskaus

Valmisteen turvallisuutta raskauden aikana ei ole osoitettu. Flekainidi läpäisee istukan. Flecainide Orionia suositellaan käytettäväksi raskauden aikana vain, jos saavutettavat hyödyt ovat suuremmat kuin sikiölle mahdollisesti aiheutuvat riskit.

Imetys

Flekainidi erittyy ihmisen rintamaitoon. Flekainidin pitoisuus imeväisellä on 5–10 kertaa terapeuttista pitoisuutta pienempi (ks. kohta Farmakokinetiikka). Vaikka haittavaikutusten riski imeväiselle on hyvin pieni, suositellaan Flecainide Orionin käyttöä imetyksen aikana vain jos saavutettavat hyödyt ovat suuremmat kuin lapselle mahdollisesti aiheutuvat riskit.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Flecainide Orionin mahdollisesti aiheuttamat haittavaikutukset, kuten pyörrytys ja näköhäiriöt (ks. kohta Haittavaikutukset), saattavat vaikuttaa ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn.

Haittavaikutukset

Haittavaikutukset on esitetty alla elinjärjestelmän ja esiintymistiheyden mukaan.

Esiintymistiheydet määritetään seuraavasti: Hyvin yleiset (≥ 1/10), Yleiset (≥ 1/100, < 1/10), Melko harvinaiset (≥ 1/1 000, < 1/100), Harvinaiset (≥ 1/10 000, < 1/1 000), Hyvin harvinaiset (< 1/10 000), Tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin).

Veri ja imukudos:

Melko harvinaiset: punasolujen, valkosolujen tai verihiutaleiden määrän väheneminen.

Immuunijärjestelmä:

Hyvin harvinaiset: DNA-vasta-aineiden kohoaminen systeemisen tulehduksen kanssa tai ilman sitä.

Psyykkiset häiriöt:

Harvinaiset: hallusinaatiot, masennus, sekavuus, kiihtyneisyys, amnesia, unettomuus.

Hermosto:

Hyvin yleiset: pyörrytys, joka on yleensä ohimenevää.

Harvinaiset: parestesiat, ataksia, hypoestesia, lisääntynyt hikoilu, pyörtyminen, vapina, kasvojen punoitus, uneliaisuus, päänsärky, perifeerinen neuropatia, kouristukset, dyskinesiat.

Silmät:

Hyvin yleiset: näköhäiriöt, kuten kaksoiskuvat tai näön sumentuminen.

Hyvin harvinaiset: sarveiskalvon kertymät.

Kuulo ja tasapainoelin:

Harvinaiset: tinnitus, huimaus.

Sydän:

Yleiset: proarytmiat, erityisesti potilailla, joilla on todettu rakenteellinen sydänvika.

Melko harvinaiset: Eteislepatuksessa flekainidi-valmisteiden käyttöön on liittynyt 1:1 AV-johtumista, johon liittyy kohonnut syke.

Yleisyys tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin): Annosriippuvaisia PR- ja QRS-välien pidentymisiä voi ilmetä. Muuttunut tahdistuskynnys (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Toisen ja kolmannen asteen AV-katkos, sydänpysähdys, bradykardia, kongestiivinen sydämen vajaatoiminta, rintakipu, hypotensio, sydäninfarkti, sydämentykytys, sinus-tauko tai -pysähdys sekä takykardia (AT tai VT) tai kammiovärinä. Piilevän Brugadan oireyhtymän ilmeneminen.

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina:

Yleiset: hengenahdistus.

Harvinaiset: pneumoniitti.

Yleisyys tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin): keuhkofibroosi, interstitiaalinen keuhkosairaus.

Ruoansulatuselimistö:

Melko harvinaiset: pahoinvointi, oksentelu, ummetus, mahakipu, ruokahaluttomuus, ripuli, närästys tai ilmavaivat.

Maksa ja sappi:

Harvinaiset: kohonneet maksaentsyymiarvot keltaisuuden kanssa tai ilman sitä.

Yleisyys tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin): Maksan vajaatoiminta.

Iho ja ihonalainen kudos:

Melko harvinaiset: hiustenlähtö, ihon allergiset reaktiot, kuten ihottumat.

Harvinaiset: vaikea urtikaria.

Hyvin harvinaiset: valoyliherkkyys.

Luusto, lihakset ja sidekudos:

Yleisyys tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin): artralgia, myalgia.

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat:

Yleiset: voimattomuus, väsymys, kuume tai turvotus.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

Yliannostus

Flekainidiyliannostus on henkeä uhkaava tilanne. Lisääntynyt altistus lääkkeelle ja flekainidin terapeuttisen pitoisuuden ylittävät pitoisuudet plasmassa voivat johtua myös yhteisvaikutuksista (ks. kohta Yhteisvaikutukset). Spesifistä vasta-ainetta ei tunneta. Imeytyneen flekainidin nopeaa poistamistapaa elimistöstä ei tunneta. Dialyysi tai hemoperfuusio eivät ole tehokkaita.

Hoidon on oltava oireenmukaista ja imeytymättömän lääkeaineen poistamista ruuansulatuskanavasta voidaan harkita. Laskimonsisäinen 8,4 % natriumvetykarbonaatti vähentää flekainidin vaikutusta. Lisäksi voidaan antaa inotrooppisia lääkkeitä tai sydänstimulantteja, kuten dopamiinia, dobutamiinia tai isoproterenolia, sekä käyttää mekaanista ventilaatiota ja verenkierron tukemista.

Tilapäisen tahdistimen asennusta johtumishäiriötapauksissa on harkittava. Ottaen huomioon, että flekainidin puoliintumisaika plasmassa on noin 20 tuntia, oireenmukaista hoitoa voidaan joutua jatkamaan pitkään. Diureesin lisääminen yhdessä virtsan happamoittamisen kanssa tehostaa teoriassa flekainidin poistumista elimistöstä. Laskimonsisäistä rasvaemulsiota ja ECMO-laitetta voidaan harkita tapauskohtaisesti.

FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä, ATC -koodi:

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet, Rytmihäiriölääkkeet, ryhmä I C, C01BC04.

Elektrofysiologia

Flekainidi hidastaa aktiopotentiaalin nopean depolarisaation 0-vaihetta sekä eteisessä että kammiossa ja His-Purkinjen säikeissä.

Toisin kuin IA- (pidentävät aktiopotentiaalia) ja IB-ryhmän (lyhentävät aktiopotentiaalia) rytmihäiriölääkkeet flekainidi ei IC-ryhmän lääkkeenä vaikuta aktiopotentiaalin kestoon. Flekainidi hidastaa johtumista eteisissä (PA) ja eteiskammiosolmukkeessa (pidentää AH-väliä). Sen eteiskammiojohtumista hidastava vaikutus kohdistuu kuitenkin pääasiassa His-Purkinjen rataan (pidentää HV-väliä). Johtumisen hidastuminen näkyy EKG:ssä PR-välin pidentymisenä. Kammionsisäisen johtumisen hidastuminen leventää QRS-kompleksia 12–20 %, jolloin QT-väli pitenee. JT-väli ei pitene, mikä viittaa siihen, ettei flekainidi vaikuta kammioiden repolarisaatioon. Flekainidi ei juurikaan pidennä eteisten eikä kammioiden refraktaariaikaa, mutta vaikuttaa sen sijaan selvästi ylimääräisiin johtoratoihin anterogradisessa ja etenkin retrogradisessa johtumisessa. Tähän perustuu flekainidin tehokkuus Wolff-Parkinson-Whiten syndrooman hoidossa.

Flekainidi pidentää myös eteiskammiosolmukkeessa nopeiden johtoratojen refraktaariaikaa. Tämä selittää flekainidin tehokkuuden supraventrikulaaristen takykardioiden hoidossa (junktionaalinen kiertoaktivaatiotakykardia).

Flekainidi estää tehokkaasti eteisvärinän uusiutumista. Sillä ei ole vaikutusta eteislepatukseen. Flekainidi ei normaalisti vaikuta sinussolmukkeen toimintaan, vaikka se voi hidastaa sykenopeutta. Sinussolmukkeen toipumisaika ja sinoatriaalinen johtumisaika voivat pidentyä sinussolmukkeen toimintahäiriössä.

Hemodynamiikka

Flekainidilla on lievä, mutta selvästi negatiivinen inotrooppinen vaikutus. Tällä ei yleensä ole kliinistä merkitystä, ellei potilas kärsi vaikeasta vasemman kammion toimintahäiriöstä. Tällöin flekainidi voi pienentää ejektiofraktiota ja sydämen minuuttitilavuutta sekä häiritä vasemman kammion toimintaa. Seurauksena on kompensatorinen takykardia lääkityksen aikana.

Kuten edellä on mainittu, flekainidi ei normaalisti vaikuta sydämen syketaajuuteen, ellei potilaalla ole sinussolmukkeen toimintahäiriötä.

Farmakokinetiikka

Flecainide Orion -depotkapselit sisältävät polymeeripäällysteisiä mikrotabletteja, jotka mahdollistavat vaikuttavan aineen kontrolloidun vapautumisen. Flekainidiasetaattia vapautuu kontrolloidusti jokaisesta mikrotabletista, mikä mahdollistaa imeytymisajan pidentymisen eliminaation parametreja muuttamatta. Flekainidiasetaatin imeytyminen suun kautta otettuna on yli 80 % annoksesta. Yhden Flecainide Orion -depotkapselin ottamisen jälkeen plasman flekainidipitoisuus kohoaa asteittain 2‑3 tunnin viiveen jälkeen saavuttaen huipun 21–25 tunnin jälkeen ja pysyen tasaisena 30. tuntiin saakka. Pitoisuudet plasmassa kasvavat suhteessa annoksen kokoon annosvälillä 50 mg–300 mg. Vakaan tilan vaiheessa tämä annospitoisuussuhde pätee annosvälillä 100 mg–300 mg. Ruoka tai antasidit eivät vaikuta merkitsevästi imeytymisnopeuteen eivätkä imeytyneen lääkeaineen määrään.

Flekainidi jakautuu tasaisesti kaikkiin kudoksiin. Jakautumistilavuus on 8–9 l/kg. Flekainidin proteiineihin sitoutumisaste on 48 % (37–58 %) eikä se ole riippuvainen suurestikaan vaihtelevasta plasman lääkeainepitoisuudesta. Siksi kliinisesti merkitseviä proteiiniin sitoutumiseen perustuvia interaktioita ei ole odotettavissa. Viiden päivän hoidon jälkeen saavutetaan vakaa tila, jolloin pitoisuusvaihtelut plasmassa ovat minimaalisia ja plasman huippupitoisuuspiikit ovat 50 % laakeammat kuin tablettimuodolla. Plasman keskimääräinen terapeuttinen flekainidipitoisuus on 200‑1 000 ng/ml (0,4–2,1 mikromol/l). Yli 700 ng/ml:n plasmapitoisuuksiin liittyy haitallisten sydänvaikutusten, kuten johtumishäiriöiden tai bradykardian, suurempi esiintyvyys.

Flekainidin puoliintumisaika kerta-annoksen jälkeen on 6–22 tuntia. Se ei riipu annostuksesta eikä potilaan sukupuolesta. Suuri osa flekainidiannoksesta metaboloituu maksassa. Noin 30 % kerta-annoksesta erittyy muuttumattomana virtsaan. Alle 1 % erittyy sappeen, mikä viittaa siihen, ettei merkitsevää enterohepaattista kiertoa ole. Flekainidin päämetaboliitti on meta-O-dealkyloitu flekainidi, joka erittyy sekä vapaassa muodossa että glukuronidi- tai sulfaattikonjugaattina. Metaboliiteilla ei ole merkitsevää antiarytmistä vaikutusta. Flekainidin plasmapuhdistuma korreloi merkitsevästi kreatiniinipuhdistumaan munuaisten vajaatoiminnassa.

Biotransformaatio voi kompensoida flekainidin riittämätöntä eliminoitumista munuaisteitse joillakin potilailla, mutta munuaisten vajaatoiminnan pahetessa muuttumattoman lääkeaineen eritys vähenee ja flekainidin puoliintumisaika plasmassa pitenee. Samoin eliminaationopeus voi hidastua iän myötä. Kokonaispuhdistuma on normaalisti 350 ml/min, mutta plasmassa on flekainidista vain pieni osa. Siksi hemodialyysillä ei voida nopeuttaa flekainidin eliminaatiota yliannostustapauksissa. Flecainide Orion on tehokas pitkäaikaishoidossa eikä toleranssin tai addiktion kehittymisestä ole merkkiä yli vuodenkaan käytön jälkeen.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Farmakologista turvallisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, genotoksisuutta, karsinogeenisuutta sekä lisääntymis- ja kehitystoksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

Isot flekainidiannokset aiheuttivat sikiön epämuodostumia Uuden-Seelannin valkokaneilla, mutta näitä vaikutuksia ei havaittu toisella kanirodulla (Dutch Belted rabbits) tai rotilla. Havainnon merkitystä ihmisille ei ole voitu osoittaa.

FARMASEUTTISET TIEDOT

Apuaineet

Flecainide Orion 100 mg

Mikrotablettiydin:

Povidoni

Selluloosa, mikrokiteinen

Krospovidoni

Piidioksidi, kolloidinen, vedetön

Magnesiumstearaatti

Mikrotabletin päällyste:

Metakryylihappo-metyylimetakrylaattikopolymeeri (1:2)

Makrogoli 400

Talkki

Kapselikuori:

Harmaa alaosa

Musta rautaoksidi (E172)

Titaanidioksidi (E171)

Liivate

Valkoinen yläosa

Titaanidioksidi (E171)

Liivate

Flecainide Orion 200 mg

Mikrotablettiydin:

Povidoni

Selluloosa, mikrokiteinen

Krospovidoni

Piidioksidi, kolloidinen, vedetön

Magnesiumstearaatti

Mikrotabletin päällyste:

Metakryylihappo-metyylimetakrylaattikopolymeeri (1:2)

Makrogoli 400

Talkki

Kapselikuori:

Harmaa alaosa

Musta rautaoksidi (E172)

Titaanidioksidi (E171)

Liivate

Vaaleanpunainen yläosa

Punainen rautaoksidi (E172)

Titaanidioksidi (E171)

Liivate

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.

Kestoaika

3 vuotta.

Säilytys

Säilytä alle 25 °C.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

FLECAINIDE ORION depotkapseli, kova
100 mg 30 fol (11,69 €), 100 fol (33,69 €)
200 mg 30 fol (17,94 €), 100 fol (51,84 €)

PF-selosteen tieto

PVC/PVDC/alumiini läpipainopakkaukset.

Pakkauskoot: 30 ja 100 depotkapselia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

100 mg:n depotkapselit: Kova gelatiinikapseli (koko 3), jossa on harmaa alaosa ja valkoinen yläosa. Kapseli sisältää valkoisia tai melkein valkoisia pyöreitä mikrotabletteja.

200 mg:n depotkapselit: Kova gelatiinikapseli (koko 1), jossa on harmaa alaosa ja vaaleanpunainen yläosa. Kapseli sisältää valkoisia tai melkein valkoisia pyöreitä mikrotabletteja.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Ei erityisvaatimuksia hävittämisen suhteen.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Korvattavuus

FLECAINIDE ORION depotkapseli, kova
100 mg 30 fol, 100 fol
200 mg 30 fol, 100 fol

  • Alempi erityiskorvaus (65 %). Krooniset sydämen rytmihäiriöt (207).
  • Peruskorvaus (40 %).

ATC-koodi

C01BC04

SPC:n muuttamispäivämäärä

30.01.2018